Ruutua, neliötä ja kukkaa

Näitä olen näperrellyt tänään. Nimittäin niin sanottuja isoäidin ruutuja / neliöitä. Kovin pieniltä ne näyttävät. Yhteensä olen saanut kasaan 17 kappalett + yhden kukkasen. Sen ensimmäisen tekeleen, josta tuli ihan vahingossa kukkanen. Itse asiassa se näyttää melkein paremmalta, kuin varsinaiset neliöt.

Muistan, että olisin kerran lukenut, kenties Suuri Käsityö -lehteä. Ja nähneeni siellä ihanan peitteen, joka oli tehty isoäidin neliöistä. Mutta jotenkin kummasti muistelen, että ne olisi yhdistetty kankaaseen. Kenties ommeltu? Ehkä muistan ihan väärin.

Joka tapauksessa lankoja on hankittava lisää, jos meinaa näistä neliöistä tehdä peitteen. Kunhan piti taas keksiä jotain näperreltävää.

Päiväjärjestys on jotenkin ihan sekaisin. Kummallista, että huomenna on keskiviikko. Jotenkin tuntuu, että olisi jotain tekemättä. Mitähän se lienee on? Pääsiäiskortit voisi laittaa postiin :)

Lenkillekin olisi hyvä lähteä.

UUUUUUUUU 100 täyteen!

Siis nyt , juuri nyt. Sadannen kerran kirjoittelen Voimaa ;))

Kaikki on ollut häviksissä ja on vieläkin. En mistään löydä lomaketta, jonka olen laittanut ilmeisen hyvään talteen.

Toinen asia joka harmittaa on Mohammad Al-Bustanin taide, jota ei näytä löytyvän netistä. ? Itse löysin sen tästä UNIVERSAL COLOURS - The magazine for professional migrant artists lehdestä. Eli - European Union Migrant Artists Network. Sivuilta en saanut lehteä aukeamaan, mutta minullapa on painettu versio :) Sitä saanee taidealan isommista näyttelyistä, gallerioista exc. Aika kiva lehti, kun se sattuu kohdalle osumaan.

Näissä kuvissa on jotain väkevää. Niitä haluaisi tarkastella lähempää ja isommalla perspektiivillä (pienet kuvat).

Sain vihdoin laitettua liimaamani puseron pakkaseen. Sillä eikös se ollut niin, että liima lähtee irti pakastamalla? Kai se oli? Olihan? Oli oli. Vi ska se i morgon!

Adjö och god kväll!

Mitä se kello on ja muuta sekalaista

Pakko oli varmistaan se Neiti Ajalta. Kun ei muistanut, että minä päivänä sitä siirrettiinkään.

On väsy. Ilma olisi suuremmoinen valokuvauksen kannalta, mutta en minä jaksa lähteä mihinkään ulos. Viltti korville ja kirja esiin :)

Kahdet näyttelyt odottelisivat. Jos, sitä vaikka myöhemmin jaksaisi..
Hei! Minultahan on vielä yksi leffakin katsomatta :) ..ei tarvitse edes jaksaa lukea ;)

60 Earth Hour

60 Earth Hour today! Don't miss it!

8:30 PM local time, wherever you live on planet earth. Saturday 28 March 2009.

I say it is about time (8:30 PM). Because if everybody in the same country / city light up lights back at the same time, it can cause electric overload.

The only importance is to switch off your lights for one hour today about 8:30 PM! :)

And The Earth Thanks You!


Check out Mandala du jour !

Menossa aamusta iltaan

Tänään on juu tullut juoksettua paikasta toiseen. On tehty, saatu uusia tuulia ja ideoita. Kävin muun muassa kahdessa eri taidenäyttelystä. Toinen oli niin iso, että huomenna suuntaan samaan uudelleen.

Huomasin, että tulostimien mustekasettien hintaseurantaa kannattaa todellakin tehdä! Olen aiemmin ostanut kaikki mustekasetit miltein samalta toimittajalta, mutta tänään äkkäsin tuon Verkkokauppa.com:n. Säästin melkein 10 euroa :) Ja, aion täst'edes kyllä tarkkailla myös muita toimittajia - ehdottomasti!

Jalat on ihan hyytelöä, nyt tekisi jalkakylpy terää.

Mustaa ja Valkoista

melkein, kuin tämä päivä.

Mustajoutsen ja Laulujoutsen -> kaunista

Illuusioita

Matkasin eilen paikasta toiseen valokuvaajana ilman kameraa. Tai ainakin siltä minusta tuntui. Sillä silmäni havannoi ympäröivää maailmaa valokuvaajan silmin. Harmitti todella, ettei kamera ollut matkassa!

Leikittelin ajatuksella, että ikkunalasit olisivat hyytelömäistä ainetta, jonka saattaisi puhkaista tarvittaessa. Jos, sormen tökkäisi lasiin syntyisi reikä. Ajatusleikki puhkesi tarpeesta kuvata bussista käsin ilman heijastuksia ja lasia kohteen ja kameran välissä. Ikkunalasi uusiutuisi aina uuden veroiseksi, kun esineen / asian ottaisi siitä pois.

Yritän muistella näkemiäni asioita..

• Erikoiselta näyttävä tyttö kävelemässä poikaystävänsä jäljessä kadulla. Hänellä on musta tukka, hame ja asukokonaisuus on massasta poikkeavaa. Myös pojalla on tumma vaatetus, mutta hän ei osu "valokuvaajan silmään".
• Vanha talo, jossa paljon pieniä ranskalaisia parvekeita. Yhdessä niistä tuulettuu parhaillaan kaksi pussilakanallista suloisen kukikkaanvärikästä peitettä. Miellän ne kukikkaiksi, vaikka en etäisyydestä johtuen voi varmasti sanoa, niitä kukikkaiksi. Hyvin monta puhdasta ja voimakasta väriä omaavia pussilakanoita. Hauska yksityiskohta yksivärisessä vanhassa talossa.
• Vanhaa kaupunkia, erikoista arkkitehtuuria. Talojen silhuetteja ja varjoja. Erikoisia pieniä putiikkeja. (Voi miksi minulla ei ole kameraa mukana!)
• Taidenäyttely. Wau, mitä kuvia! Uskomattoman värikylläisiä, suuria, raikkaita ja meheviä. (Missä on minun kamera!) Kamerakännykällä saan ikuistettua muutaman. Mutta kotona katsellessani kuvia, huomaan yhden niistä tärähtäneen. Joten tulos on huono :( Enkä tiedä edes taiteilijan nimeä! Josko menisin katsomaan, ovatko maalaukset vielä siellä?
• Parkkipaikka, lapsi, auto, marketti. Marketin edessä on auto, joka lähtee liikkeelle. Marketin edessä on myös pikkuinen poika, joka on oletettavasti tullut sieltä ulos. Poika tulee hieman minua kohti ja minä yritän samalla pitää silmällä liikkuvaa autoa. Ympärillä on suhteellisen vilkas risteys. Poika jatkaa eteenpäin minun tulosuuntaani. Poika on melkein vierellä ja jatkaa vieläkin matkaansa. Sanon hänelle: "Älä mene autotielle" vai sanoinko "Ei saa mennä autotielle". Siinä on ero, suuri ero. Älä sana ei tehoa samalla tavalla, kuin suora kielto Ei. Kyllä, sanoin: "Ei saa mennä autotielle". Kävelen hänen ohitseen ja tarkkailen Marketin ovea. Samalla sieltä käveleekin ulos mies, kauppakasseja kantaen. Suunnaten kulkunsa pojan suuntaan. Mies puhuttelee poikaa, joka on edennyt kiellosta huolimatta jo joitakin metrejä eteenpäin. Huoahdan. Lapsi ei ollut sentään aivan yksin liikkeellä! Hän oli vähän saman näköinen, kuin Vaahteramäen Eemeli. Joten hänetkin "valokuvaajan silmäni" ikuisti.

Maalausta, värioppia ja ruuanlaittoa

Pelkillä makeisilla ja muilla herkuilla ei elä. Lievä huippaaminen sai minut turvautumaan tavalliseen kotiruokaan - vaihteeksi.

Tänään maalausta, värien kanssa leikittelyä ja värioppia. Mitähän nämä käyttämäni värit tänään kertovat?

MUSTA / SINIHARMAA (SININEN) / RUSKEA / KELTAINEN /ORANSSI / VALKOINEN

Kovin erilaisia värejä siis samassa maalauksessa. En tiedä onko se vielä valmis, mutta jotakin sain siihen vangittua. Kaikki ei ihan onnistunut, ja nyt jokin tietty kohta teoksesta näyttää joltain muulta, kuin oli tarkoitus. Ehkä muutan sitä vielä.

Heti tuli parempi olo, kun sai suolaa sokerin sijaan. Miksi sitä pitää sortua, joihinkin tyhmiin alennuksiin ja saada itsensä vain huonovointiseksi? Tänään on kyllä tiedossa ainakin jumppaa.

Yhteishyvän -lehden Ruokamaailma osiossa on aika hyviä reseptejä. Voisinkin kokeilla niistä joitain, ja alkaa taas harjoittamaan ruuanlaittoa. En olekaan pitkään aikaan tehnyt mitään tutusta poikkeavaa. Jos, ei jälkiruokia oteta huomioon.

Tuolla Ekokauppa Ruohonjuuren sivuillakin on hyviä reseptejä :)

Seuraavana taitaakin olla vuorossa Latinalaistanssin kansainvälinen kilpailu!

Elokuvaa ja hullua maailmaa

Kävin tänään leffassa. Mieleen jäi lause: Always tell your story to your people. Sen voisi kääntää monella tapaa.
Vaikka

1. Kerro tarinasi
2. Kerro tarinasi rakkaimmillesi
3. Kerro tarinasi ihmisille

Minä pidän itseäni suhteellisen avoimena ihmisenä. Mutta on asioita, joista on vaikea puhua. Luulisin, että elämäni on ollut kuitenkin kaikkine vastoinkäymisineen kertomisen arvoinen. Vaikka, että ovatko juuri ne vastoinkäymiset kertomisen arvoisia. Voisihan myös ajatella, että ne onnistumiset ja hyvät asiat olisivat niitä kertomisen arvoisia asioita.

Taas tänään sain muistutuksen siitä, että meistä jokainen tekee elämästään omansa näköistä. Vastoinkäymisistään ja onnistumisistaan huolimatta ja niiden kanssa.

Tänään voin paremmin, kuin eilen. Huomisesta en tiedä. Unelmia ja haaveitakin minulla on, mutta nyt niiden toteutuminen on paljon vaikeampaa kuin aiemmin. Minun tarvitsee pyytää niiden työstämiseen apua. Ehkä jokin toteuttamiskelpoinen ratkaisu löytyy!

Kaksi viikkoa sitten elämäni oli helpompaa, kuin se on nyt. Ja tänään elämäni on helpompaa, kuin eilen. Yllätyksiä tapahtuu, vaikka niistä ei aina pitäisikään. Nyt Kotikadun pariin :)

Kassitta paras?

Luen uusinta Voi Hyvin lehteä 2/09. Sivulta 29 löytyy otsake: Muovi, paperi vai kangas? Olen hyvin hämmentynyt, että biohajoava ostoskassi on lopulta vaihtoehdoista huonoin!

Kangaskassikin on huonompi, kuin muovikassi?! Ahaa, tässä olikin kysymys uusiomuovikassista. Aion edelleen käyttää omistamiani kangaskasseja, niin kauan kuin kestävät ja taidan jättää ne biohajoavat ostoskassit ostamatta. Mistäs sitten tiedän, että kyseessä on uusiomuovikassi? Kierrätysmerkistä eli ympäristömerkit.

Tutkailepa asiaa seuraavilta verkkosivuilta (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu) haulla kangaskassi.

Polyeteeni-muovipussin hajoaminen luonnossa

Kuningaskuluttajan asiaa kasseista

Ja mitäs ne koirankakka pussit tekevätkään?

Hauska-koirankakkapussi 100% biohajoava. Ja eikös se biohajoavapussi ollut juuri se pahin mahdollinen?

Kyllä on tehty pussien ja kassien ostaminen vaikeaksi!

Tässä olisi nyt selvästi jollekin keksijälle selvä markkinarako, ja muovien kierrätystä tulisi ehdottomasti lisätä! Muovinkeräys roska-astia jokaiseen taloyhtiöön, kiitos!

Paniikkikohtaus

Kaikki meni siihen asti "hyvin", kunnes pelon tunne laukaisi paniikkikohtauksen.

Pääsin siis ulos asti ja lenkille, mutta enpä ollut ottanut kuin minimi määrän paniikki nappuloita. Ei siinä sitten kovin kauas tarvinnut tallata, kun päiviä kestänyt pelko otti vallan ja paniikkikohtaus iski. Huomasin sen jo alkumatkalla hengityksessä. Sitten aloin panikoimaan ulkona oloa ja sitten olin ihan paniikissa.

Olin huojentunut, että matkalla näkyi myös muita kulkijoita. Mutta siltikin pelotti. Sanat jotka eräs henkilö kerran sanoi pyöri mielessäni ja kotiin oli liian pitkä matka. Kotiin päästyäni otin toisen paniikki pillerin ja jonkin ajan jälkeen päikkärit.

Välillä tuntuu, ettei voi tehdä yhtään mitään. Ei uskalla. Pelkää ja panikoi. Tämä on niin erilainen päivä, kuin eilen. Eilen otin ne kaksi paniikki pilleriä heti aamusta. Joten päivä meni ok. Tänään otin vain yhden ja tässä sitä ollaan. Minua pelottaa, enkä voi sille mitään. Onneksi nuo nappulat on olemassa.

Toivottavasti huominen on parempi !

Yöpuvussa

Vieläkin. Tarvitsisi mennä saamaan happea ulkoa. Mutta minä vain palloilen netissä, ja mietin katsoako leffa vai mennäkö ulos, tai lukeako kirjaa?

Olisi hyvä, kun jokaiselle päivälle olisi ohjelmoitu jotain. Ja, onhan minulla oikeastaan. Lenkkeily olisi nro 1.

Tutkin katalogeja ja nettikuvastoja, ja yritän viettää jokapäiväistä Älä Osta Mitään -päivää ;) Kaikki pursuaa kaikkea ihanaa: keväistä ja värikästä. Joo, voin aivan hyvin jättää pari hankintaa pois tällä viikolla, joten saldoksi jää alle 17 euroa :) Ai niin :/ .. Niistä eilisistä hankinnoista en sitten puhukaan mitään.. Pitäisiköhän sittenkin jättää nuo alle 17 euron hankinnat tekemättä? No joo, eilenkään ei mennyt kuin alle 16 euroa ja tarpeeseen tuli. Olin jo kauan miettinyt näitä hankintoja. Tähän asti olen käyttänyt vaihtoehtoista, mutta ei niin hyvää välinettä.

Kauhean vaikeaa olla ostamatta mitään, kun joka tuutista tulee ale sitä ja ale tätä. Osta niin ja niin paljon, ja saat alennusta niin ja niin paljon. Vain tämän viikon jne..

Isot hankinnat ne rahat oikeasti syö. Mutta laatu maksaa, ja siitä kannattaakin maksaa. Paljon käytän kierrätettyä. Kengät ja alusvaatteet pitää olla uusia. Muuten kelpaa käytetty, jos vaatteista puhutaan.

Taas tuli löpistyä oikein urakalla..

Vapaapudotusta

Elämäni tuntuu / seuraa saippuasarjan ja pahimman kauhuskenaarion jalanjäljissä.

Katselen filmiä Jane Austenin lukupiiri ja näen siinä laskuvarjohypyn. Välillä tuntuu, niin kuin olisin vapaapudotuksessa. Kaikki katoaa jalkojen alta ja on vain pakko luottaa, että jokin ottaa vastaan. Vaikka juuri se on kaikkein vaikeinta.

Heittelen lankakerää ilmaan ja puhdistan astianpesukonettani sitruunahappopesulla. Tulee muuten paljon halvemmaksi, kuin ostaa marketista astianpesukoneen pesuainetta (siis itse koneen).

Minun on pakko olla vahva ihminen, sillä muuten minua ei olisi. Niin paljon on vastoinkäymisiä elämääni sisältynyt. Se mikä ei tapa se vahvistaa. Olisiko noin?

Ainakin yritän pitää mieleni ylhäällä, enkä halua murehtia asioita turhaan. Tämä on vain elämää. Vain elämää. Elämää. Vastoinkäymisten täyttämää ja sävyttämää elämää. Mitään muuta suuntaa ei voi olla, kuin eteenpäin.

Paistaa se päivä risukasaankin ja muita imeliä. Elämä on.

Jo ennen kuin sairastuin masennukseen elämäni oli päivästä toiseen selviämistä. Kesti aika kauan, ennen kuin edes ymmärsin olevani masentunut. Totuin siihen. Ajattelin ettei ulospääsyä ole olemassa. Elimistö oli huutanut "kurkkusuoraan" jo kauan, että pysähdy! Minä vain menin ja menin.

Nytkin elämä on päivästä toiseen selviämistä, mutta minulla oli jo toiveita ja unelmia. Kunnes tuntui, että nekin vietiin pois. Elän nyt, huomisesta en tiedä. Ei kukaan tiedä.

Huojentunut

Olen vihdoin! Yöllä ei tullut, kuin kierriskeltyä. Ei tullut uni silmään. Tänään on asioita selvitetty ja ainakin nyt on kaikki hyvin.

Miksi ihmiset eivät hoida omia ongelmiaan, vaan siirtävät ne muille? Mietin tätä nyt ja olen miettinyt tätä myös aiemmin. Nyt mieleeni tulee vain, että mielen syvissä syövereissä elää jotain joka ei uskalla tulla pintaan. Näyttää oikeita kasvojaan. Se jos mikä on surullista, mutta jokainen voi auttaa vain itseään. Ehkä sen aika tulee vielä joskus.

Ja minun täytyy todellakin osata seuloa ihmissuhteissani ne epätoivotut yksilöt pois. Mistä sitä ihmistuntemusta saisi? Varmasti olisi hyvä luottaa enemmän niihin vaistoihinsa, mutta kun kaikista haluaa uskoa aina parempaa, kuin on usein viisastakaan. Olen minä tässäkin jo oppinut paljon. Ainakin haluan uskoa niin.

Toivon myös nukkuvani ensi yönä!

Uskomatonta!

Miten tämä elämä voi olla tällaista? Olen itkenyt koko päivän vähän väliä. En tajua tätä!

Nytkin itken. En tiedä minkälainen ihminen tekee tällaista. Joku tunteeton, sydämmetön, joku joka haluaa vahingoittaa toista.

Ja minua hävettää. Tuntuu, että minua on nöyryytetty enemmän kuin koskaan. Ahdistaa ja hävettää. En tajua tätä, en tajua. Mistä minä näitä riippakiviä haalin, ja miten ihmeessä niistä pääsee pois?

Tuntuu ihan siltä, etten enää koskaan uskalla luottaa kehenkään. En kehenkään. Ja olen taas kauempana paranemisesta, luottamisesta, kaikesta. Elämä on viety! Miten minä koskaan uskallan olla minä?

Tuntuu, että kaikki haaveet ja unelmat on tuhottu.

Hämmästyksestä epäuskoon

Ja kaikkea siltä väliltä. Kaikki mahdollinen tunne skaala on tänään pyörähtänyt. Epäuskosta, hämmästykseen, suruun, alakuloon, epäuskoon, vihaisuuteen, nauruun ja turtumukseen.

Yritän vain keskittyä hyviin asioihin ja oikeisiin asioihin. Sillä:

Se mihin keskitymme, vahvistuu ja suurenee. Hyvä moninkertaistuu kun keskitymme siihen. Negatiivisuus moninkertaistuu kun keskitymme siihen. Valinta on meidän: kumpaa me haluamme lisää?
-Julia Cameron

Kaikki paniikkipillerit on tänään napsittu ja sen jälkeen järkeiltyäni asiat tulin vain vihaiseksi, jonka jälkeen ei auttanut kuin nauraa. Nyt olen vain turtunut, hieman hämmästynyt ja surullinen.

Väsyttää

Teen helmitöitä, enkä ole ollenkaan tyytyväinen tulokseen. Lanka on mennyt väärästä kohtaa ja lukko on hieman vinossa. Olisi pitänyt purkaa jne..

Mietin miesten ja naisten eroja. Sekä yhteydenpitoa. En taida tulla yhtään sen viisaammaksi. Jotenkin vain tuntuu siltä. Että jos toinen ihminen tietää, että toisella menee huonosti, eikä ole tähän mitenkään yhteydessä. Niin miksi sitten toisenkaan pitäisi olla? Kummallakin menee huonosti. Ja kyllä voi elämä olla hankalaa ja epäselvää.

Pakko kai se tästä mennä unten maille, ei muu taida auttaa.
Hyvvee Yötä!

Tuhlaa - Osta - Säästä

Tai Säästä - Osta - Tuhlaa
Tai kiristä kukkaron nyörejä. Eihän niissä ole mitään nyörejä! ;(

Perhana, nyt kyllä vähän hermostuttaa, että mihin minun rahat oikein "katoaa" :( Olen jo ottanut tavoitteeksi välttää ostamasta kaikkea "hömppää". Mitähän siihenkin sitten kuuluu..

Kyllähän sitä rahaa kuluu:
- Vuokraan
- Sähköön
- Puhelimeen
- Matkoihin (bussi jne.)
- Televisiolupaan
- Lankoihin, kaikkiin kädentaitoihin liittyviin mahdollisiin hankintoihin
- Kirjoihin
- Teatteriin / Elokuviin
- Mustepatruunoihin
- Ruokaan
- Lääkkeisiin
- Velkojen lyhennyksiin
- Lääkärikuluihin ja ja ja aaaaaapuuuuaaaaaaaaaa!
Loppuisi jo!

Mutta mutta, kun tuota listaa silmäilee. Niin nehän ovat suurimmilta osin niitä välttämättömyyksiä :{
Joo, ja vielä unohtui kaikenmaailman potilasyhdistykset. Minä kuulun ihan liian moneen! Vaikka, että kyllä sieltä tietoa ja apuakin saa :)

Tällaista kai se on kaikilla? Vai olenko minä vain näin tumpelo?

Oikeasti - minä en ole koskaan osannut säästää. En koskaan. Joskus muinoin meni palkasta jokin pieni summa säästötilille, mutta sekin loppui lyhyeen. Eli miinuksen puolella ollaan. Vaikka, että voisinhan minä myydäkin vähän kaikenlaista. Suosta se pienikin ponnistaa, tai jotain..

No tuota.. kirjoja en osta! Televisiolupa on juuri maksettu! Yhteen teatteriin on ihan Must! päästä :) Mustepatruunoita en vähään aikaan tarvitse? Lankoja en osta, en, siis en. Mutta ne kaikki muut näihin kuuluvat ovatkin siitten se kovaluu pureskeltavaksi. Muutahan ei muutenkaan kohta ole, heureka! TAi sitten jursin niitä langanpätkiä ':(.

Ajokortti ja liikennemerkit

Ajokortti uusittava jatkossa 10 tai 15 vuoden välein Kotimaa YLE Uutiset yle.fi

Tosi hienoa! Parempaa valvontaa; ketä saa tuolla huristella ja minkälaisin ajokyvyin. Terveydentilan seuranta ja liikennemerkkien

Tiehallinto - Liikennemerkit tunnistaminen parenee. Uusia liikennemerkkejähän tulee tuon tuostakin. Osalla nykyisista ajokortin omaavista, ei varmasti ole tietoa siitä mitä mikäkin liikennemerkki tarkoittaa, koska riittävää tiedotusta ja päivitystä jo ajokortin omaaville ei ole.

Olisi kylläkin suotavaa, että tämä uudistus koskisi kaikkia ajokortin omaavia, eikä vasta vuonna 2013 ajokortin saavia.

Ajoneuvohallintokeskus - AKE

Tylsää ja tylsiä uhkia

Todella tylsä päivä, tai ilta. Olen saanut siivoiltua asuntoa huomattavan paljon, sekä tehtyä kaikenlaista kotona.

Olin aikonut mennä katsomaan elokuvan tänään. Mutta sitten iski niin paha olo, etten pääse mihinkään. Kaupassakin pitäisi käydä, mutta en taida sinnekään nyt päästä.

Timo T.A. on aina öklöttänyt minua, niin edelleenkin. Buaaah! Neron leiman itselleen antanut neropatti ;) tai norpatti - what ever..

En halua katsoa enempään Mikkosia, yksi jakso riittää vallan mainiosti. Mutta en aio myöskään maksaa äänestämisestä?! Kaksi Norpattia on jo liikaa.

Naistenpäivän kruunasi Timo T.A. Norpatin toteamus, että nainen on psykofyysinen uhka. Ihmeen selväjärkisiltä tuntuivat pikkupojat vielä toistaiseksi olevan.

Naistenpäivä ja Miestenpäivä

Mitäköhän minä olen tänään saanut aikaiseksi? Heräsin jo kello 7 ja menin uudelleen "nukkumaan" klo 11. Kauhea siivo! Jonkun pitäisi siivota ;)

Pesukoneet kyllä käy ihan itsekseen, mutta kaikenlainen muu tekeminen on ihan vaan..

Eilen minun piti mennä naistenpäivän tapahtumaan. Meninkö? En.
Tänään olisi erään näyttelyn viimeinen päivä. Ehdinkö sinne? En.

Eilen yksinkertaisesti unohdin koko naistenpäivän. Jotenkin mielsin sen vasta tulevaksi ja nyt se on jo ohitettu. No eipä tuota mitenkään erikseen huomannut. Naistenpäivän kääretorttua se kyllä televisiossa leipoi, mutta kun en ihan tajunnut, että se on samana päivänä. Miestenhän se olisi se pitänyt jotenkin noteerata, mutta ei täällä sellaisia ole näkynyt :))

Miksi ylipäätään pitää viettää naisten ja miesten -päivää?

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. (mitä minä oikein horisen.. tulossahan se vasta on!) Höh, luuli että se on 6.3., kun silloin olisi ollut tuo tilaisuus.
Miestenpäivä - miestenpäivä missä missä se on? Tuolla http://www.miestenpaiva.fi/ . Mene äkkiä ja allekirjoita! Onhan se nyt kumma, jos ei tasa-arvo säily!

Jos, kerran on äitienpäivä ja isänpäivä, niin tottahan myös naistenpäivä ja miestenpäivä.

Pääsiäiskortit on nyt väritetty ja hieman myös liimailtu. Valitettavasti liimailin samalla hupparini ja yöpuvun housuni. Pesukoneessakaan ei tuo kiiltoliima liiemmin lähtenyt, mutta kai ne kuivuttuaan saa rapsutettua pois - I Hope!

Pääsiäiskortteja

Aloitin tekemään pääsiäiskortteja. Nyt ne on jo maalattu, leikattu ja taiteltu. Vielä pitäisi väritellä ja kirjoitella. Kortteja tuli yhteensä kahdeksan kappaletta. Vaikka lähetettävien korttien määrän voi kylläkin laskea yhden käden sormilla.

Tuntuu hieman flunssaiselta. Aivan, kuin olisi pukkaamassa lämpöä. Kahvi, pahus on loppunut ja unohdin ostaa sitä kaupasta. Enkä taida sinne jaksaa lähteä.

Huomiseksikin olin suunnitellut yhtä sun toista, mutta saapi nähdä minkälainen olo lienee huomenna on. Nyt muistin, että minulla on löytöretken viimeinen osa katsomatta! Nytpä onkin oiva tilaisuus se katsoa :)

Eläkeikä

Huh, huh - hikeä pukkaa. Vähän taisi myös pääministerillä, kun hiihtolenkillä eläkeikää ratkoi.

A-talk ohjelmaa katsoessani ei voinut muuta, kuin pyöritellä päätään kuvaannollisesti. Kylmät vilunväreet kulki pitkin ruumista, kun sitä puhetta kuunteli.

Pusketaan ja pusketaan ihmisistä viimeisetkin mehut. Ei edes eläkkeelle päästettäisi, jos ihmiset haluaisivat vielä viimeisinä elinvuosinaan viettää rikasta elämää. Siten, kun itse sitä valitsevat viettävänsä.

Onhan se jo luonnonlakien vastaista. Kuten on tähänkin asti ollut, että pusketaan ihmisiä tuottamaan ja tekemään aina vain enemmän ja enemmän. Vanhempien työikäisten ihmisten työmoraali kärsii siitä, että "täällä nyt on vaan pakko olla". Kuultu on!

Nyt pitäisi panostaa siihen työhyvinvointiin, terveyteen, terveyden ylläpitoon ja lempeisiin arvoihin. Ei kuten tähän saakka on toimittu, että piiskataan ja piiskataan. Jokaisen nähtävillähän se on miten "hyvin" tämä meidän piiskayhteiskunta voi.

Työväkeä meille tulee jatkuvalla syötöllä vieraista maista. Siinä meillä on tekijöitä. Samalla saamme kulttuurien rikkautta tähän takapajuiseen pohjolaan. Otetaan parempia työaikajoustoja käyttöön. Vaikkapa Siesta, kuten etelän maissa on tapana. Tottahan on, että virkeämpinä teemme työtämme paremmin, laadukkaammin.

Tehdään lyhyempää päivää, niin jaksamme kauemmin. Edistetään perheiden yhdessäoloa. Jätetään sitä aikaa myös perheille, ystäville ja sukulaisille. Työpaikan työkaverit eivät korvaa perhettä, ystäviä ja sukulaisia.

Useammallakaan meistä ei ole mahdollisuutta valita työkavereitaan. Siksipä työn ulkopuolinen aika on ensiarvoisen tärkeää, jotta työstä palaudutaan ja uudistutaan taas uuteen päivään.

Sitä myötä, kun työikäisiä ei tule samalla määrin työelämää, kun sieltä lähtee. Sitä myötä myös ikäpolvet nuortuvat. Eihän täällä kukaan ikuisuuksia elä!

Innovaatioita on ja työelämää voidaan parantaa, sekä työssäoloaikoja, että työolosuhteita. Mitä hyötyä on repiä ihmisten selkänahoista viimeisetkin, kun todellisuudessa meillä on jo olemassa kaikki se tietotaito ja panokset mitä tarvitaan yhteiskuntamme pyörittämiseen?

Aikamoisia sammakoita pääsi pääministerin suusta, jos oikein tarkkana tuota ohjelmaa seurasi.

Mitäpä mieltä sinä olet?
http://www.adressit.com/elakepaatos

Laiskaa aamua

Tänään on aamu mennyt verkkaisesti edeten. Olen edelleen yöpuvussani, ja mietin kaikkia lainaamiani kirjoja, joita en ehdi lukea laina-ajan umpeutumiseen mennessä.

Tälläkin hetkellä minulla on kaksi kirjaa, jotka haluaisin ostaa. Toinen liittyy fyysiseen harjoitteluun ja toinen psyykkiseen harjoitteluun. Ensimmäisen kirjan voin hyvinkin raakata sillä perusteella, että en ole kovin hanakasti lukenut aiemminkaan hankkimiani kyseisen alan kirjoja. Eivät ole niin sanotusti aktiivikäytössä. Ja ohjeita ja dvd-muotoisia harjoitteita on ihan riittävästi.

Toisen kirjan hankintaa harkitsen vakavasti, sillä siitä saattaisi olla minulle kovastikin apua. Samaan aikaan mieleeni hiipii muistikuva myös toisesta samaan aihe alueeseen liittyvästä kirjasta, jota tosin en jaksa lukea. Sillä se tuo mieleeni liian kipeitä asioita, asioita joita olisi hyvä läpikäydä terapian kautta. Kunhan sinne joskus pääsisi.

Kaikista mieluiten lainaan useammat kirjat, kun hankin omaksi. Sillä loppupeleissä useamman kirjan lukee kerran, jonka jälkeen se jää pölyttymään kirjahyllyyn. Siksipä harkitsenkin hankintoja tarkkaan.

Hyväksi koettu tapa on lainata kirja ensin kirjastosta, ja vasta sen jälkeen hankkia omaksi, jos se vastaa tarkoitustaan.

Viimeisin hankintani on Geoffrey Budworthin, Solmut ja köysityöt. Olen monesti selaillut kirjaa kirjakaupassa ja viimein päätin hankkia sen, koska mielessäni kytee ajatus solmukäsitöistä. Virhe! Olenpas hankkinut kirjan sen jälkeenkin ;)

Kauheaa jaarittelua.. Taidan mennä lukemaan kirjaa, kun en tahdo saada mitään erikoisen järkevää aikaiseksi.

Toivotuksia torstaille:

Tomeraa torstaita!
Torstai on toivoa täynnä!
Toiveikasta torstaita!

Keksi itse lisää, ja kerro minullekin mitä keksit?

Panoptika

Voi miten monta monituista kertaa olenkaan käynyt noilla sivuilla, joissa kysytään:

"Vallitseeko työpaikallasi pelon ilmapiiri?"


Noiden sivujen kautta, jotka ovat myös minun linkkiluettelossani voit vastata kysymykseen. Itse olen tuota asiaa miettinyt monet kerrat, ja myös törmännyt pelon ilmapiiriin. Haavat vuotavat vielä, enkä saa sanoja paperille niin, kuin ne tulisi sinne laittaa.

Aineiston keruu päättyy ja Panoptika-sivusto suljetaan 13.3.2009. Eli vielä on vähän aikaa jättää oma tarinansa.

Venytystä ja vanutusta

Eli lähdin vanuttamaan villavanua pesukoneessa. Asetellun vanun alkulähtökohta oli kooltaan 1,5 metriä x 1 metri. Pesukoneessa lakanan välissä, lakana rullattuna tyynyliinassa. Pesu pesukoneen valkopesuohjelmalla (kirjopesu olisi varmaan riittänyt vallan mainiosti!): 60 astetta.

Ohjelman loputtua pesukoneesta löytyi söpö 20 senttimetriä x hieman alle 50 senttimetriä kokoinen taiteellinen venytetty ja vanutettu villainen ristikko :))

Kaunishan se on, kuin mikä. Mutta seuraavaa mahdollista kertaa varten täytyy varata vähintään kaksi lakanaa, ja vanua sen mukaisesti. Jotta taideteoksen voi ottaa suoraan käyttöön ;)

Kyllä sille jotain käyttöä varmasti löytyy! On se sen verran kaunis, ihan itsessään! :)

Suklaata ja löytöretkiä

Juu, tänään on tullut elettyä liialla suklaalla. Olisin varmasti aika hoikka likka, jos osaisin jättää sen pois.

Tänään tulee löytöretken viimeinen jakso teemalta. Onneksi voin katsoa sen myöhemmin areenalta. Sillä minullahan on aina televisiokanava paketin puolella, kun löytöretki tulee.

Asettelin eilen iltasella villahuopa rantuja olohuoneen lattialla, ja tikuttelin niitä strategisista kohdista neulalla yhteen. Nyt kostutettu lakanapaketti odottaa pesukone vuoroaan. Enpä ole aikaisemmin tällaista kokeillut. Nytpä sitten nähdään onnistuuko! Ajattelin vielä sujauttaa lakanarullan tyynyliinan sisään, ettei pääse koneessa aukeamaan.

Mahassa nipistelee ilkeästi :( Pelkällä suklaalla ei elä, mutta vatsanpuruja ja rasvakertymiä sillä kyllä saa aikaiseksi. Milloinkohan saisin sen iskostettua omaan pääkoppaani.

Terveisiä Kädentaitomessuilta!

Siinä sitä on käyntikorttien ja esitteiden satoa parhaimmillaan! :)











Tulihan sieltä kotiin viemisiäkin aikalailla. Kuten kuva kertoo. En ole aikaisemmin käyttänyt tätä kuvanlisäämistä, ja kuten näkyy kuvat ovat hieman nurinkurisesti. Mutta kyllä niistä selvää saa.

Mieleiseni Top-5 linkit

• http://balabin.net/
  (Jään jännityksellä odottamaan, että kaikkien kolmen sivut aukeavat nähtäviksi :)) Wau!
• http://www.tuijaleinonen.com/
• http://www.suomalaistalasia.fi/
• http://www.hopeasavi.fi/
• http://www.ompelutarvike.fi/