Ihan pakko on jakaa tämä MittaaMaailmasi.fi sivusto! Olenhan tästä jo pitkä aika sitten kuullut, mutta kuinka ollakaan osoittauduin "jahkailijaksi", siinä ehkä syy miksi on kestänyt näinkin pitkään, ennen kuin sain testin tehtyä ja myös jaettua ;)Tässä näette tulokseni:Testitulos: Olet "jahkailija"
Motto: "Onhan tällä varmasti palautusoikeus?"
Olet oikeastaan aika tyytyväinen siihen, mitä sinulla jo on. Sinun on vaikea tehdä päätöksiä silloin, kun todella tarvitset jotakin. Sinusta tuntuu, että miettimisaikaa on vain aina liian vähän.
Ostaminen ei ole mielipuuhaasi. Jonkin pienenkin asian hankkimiseen saattaa sinulta kulua viikkoja, jopa kuukausia. Kulutat tavarat lähes käyttökelvottomiksi ennen uuden hankkimista.
Mikä tahansa hankinta on sinulle aina Projekti, jota punnitaan hartaasti ystävien ja sukulaisten kanssa. Välillä tarjoukset tekevät sinut kuitenkin levottomaksi, ja saatat toimia pikaisesti. Jälkeenpäin sinua yleensä kaduttaa.
Toivelahja: Lahjakortti, jossa on piiiitkä käyttöaikaKulutuksesi määrä: kohtuullinen
Olet luonteeltasi jahkailija ja kulutat kohtuullisesti. Uuden sohvasi ostit vain ystävien painostuksen takia, koska heidän mielestään vanha alkoi jo vähän haista. Silti mietit edelleen, olisiko sittenkin pitänyt ostaa värikkäämpi. Olet myös nähnyt, että lehdissä mainostetaan nykyään litteitä televisioita. Voi olla, että muutaman vuoden kuluttua ostatkin sellaisen, jos nykyisen telkkarisi vihertävä kuva tuosta kovin vielä huononee.Tämä on kyllä niin totta!Viime aikoina olen kummastellut miten huonolla tolalla tietokoneen käyttötiätämykseni on =oMinä joka olen aina ollut näissä asioissa hyvä! Pitkään ihmettelin, että mikä se google analytics on ja miten sitä pääsee käyttämään. No eilen sen löysin ja muka käyttöön otinkin, mutta mihinhän se on hävinnyt, kun en näe sitä missään?? Toisekseen analyticksin "käyttöohjeet" olivat sen verran pitkät ja kuivat, etten niihin liiemmin käyttänyt aikaani. En ole koskaan ollut manuaalien ystävä ;) Tämä nyt oli kuitenkin se viimeisestä päästä oleva asia, jonka ajattelin muuttuvan vaikeaksi. Pakko se on vain todeta, että puolet minun iästäni olevilla ihmisillä on paljon parempi tietämys näissä asioissa, kuin allekirjoittaneella ;( Voihan hiekkakuoppa!
Tänään on itkettänyt kovasti, vaan en ole itkenyt. Haluaisin vetää peiton korville ja paeta maailmaa, mutta teenkö niin? En. On liian paljon tekemistä, ei ehdi.Minulla on melko kummalliset syömistavatkin tätä nykyään. Vai syönkö? Jotain. Puuroa.
Kyllä on Internet niin ihmeellinen edelleen, vaikka on tätä tullut useampi vuosi käytettyä. Siis monta! Aina löytyy kaikkea uutta ja ihmeellistä. Yksi "ongelma kimppu" on nyt suosikkien määrä. Sehän on siis paisunut paisumistaan. Tarvitsisi kunnon putsauksen. Lisäksi pitäisi varmuudeksi tallettaa ne ihan tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat linkit. Vai pitäisikö? Onko mikään linkki / osoite niin tärkeä, ettei sitä tarvittaessa uudestaan löytäisi. Hymm.. jään miettimään asiaa.Tämä bloggaaminen on vielä minulle uutta, vaikka blogia päivitän, niin kaikki bloggerin ominaisuudet eivät ole minulle tuttuja, enkä ole niihin kaikkiin jaksanut vaivautua perehtyä. Uutta, uutta kaikki on niin uutta ja samalla jo vanhaa!Välillä on vaikea hahmottaa mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Varokaa, mustalaisia!
Väärinymmärryksen historiaa (Hakasalmen huvila) - näyttely Euroopan romaneista ennen ja nyt
Romani-näyttely herätti tunteita
Romanikerjäläiset taivasalla maakunnissa
otsakkeita; paljon puhetta ja tunteita aiheuttavasta ilmiöstä, joka Suomenkin kamaralle on jalkautunut (romanikerjäläiset). Valitettavasti en ole nähnyt Hakasalmen huvilan näyttelyä, mutta ehkäpä ehdin sen vielä nähdä, ennen kuin näyttely loppuu.
Itse ohitan romanikerjäläiset kulkiessani kadulla, yritän olla näkemättä heitä. Eikö ole kummallista? Uskon, että en ole ainoa. En suosi kadulla kerjäämistä, minulla lyö paljon tunteita pintaan, kun näen kerjäämistä kadulla. Minusta yhteiskunnan tulisi auttaa hädässä olevia, mutta oikea tapa hankkia elantoaan ei ole kerjääminen. Mikä dilemma!En pidä mielikuvasta ahdistelevista romaneista. Sillä sellaisen mielikuvan lehdistö ja televisio uutiset ovat luoneet heistä. Ymmärrän senkin, että kun elannon saaminen vaikeutuu, otetaan kovemmat otteet käyttöön. En tiedä onko elanto sanana tässä oikea. Yhdistetäänkö se liiaksi työntekoon? Siitä olen varma, että elantoaan kerjäläiset kuitenkin yrittävät kasata kerjäämällä kadulla.Miten tähän pitäisi suhtautua? Mikä on oikea tapa ratkaista asia? Mihin pyrkiä?Ensi alkuun näkökentässäni romanikerjäläiset aiheuttivat huolta, sitten hämmästystä / ihmetystä, nykyään voin pahoin nähdessäni heitä. Voin pahoin kerjäämisestä. En voi pahoin romanin takia, enkä itseni takia, vaan kerjäämisen takia. Outoa, eikö vain? Alkujaan olen ollut siinä luulossa, että yhteiskunta auttaa, kun apua tarvitsee. Toteutuuko tämä yhteiskunnassamme? Valitettavan usein ei.Toisaalta he tulevat paikasta, joka on vieläkin kurjempi, kun tämän hetkinen yhteiskunta (Suomi) sijoituspaikkanaan. Toisaalta pitäisikö kaikkien kurjissa olosuhteissa olevien muuttaa Suomeen? Toisaalta Suomi ei ole ainoa maa, jossa romanikerjäläisiä liikkuu. Toisaalta elämme globaalissa maailmantaloudessa ja yhteiskunnassa, eikö meidän silloin tulisi ottaa myös muista maista tulevat ihmiset, kuin ominamme vastaan? Tarjota heille asunto ja mahdollisuus työntekoon. Toimitaanko meillä näin? Ei. Miten siis tulisi toimia? Kaikkia tyydyttävällä tasolla tuskin saamme tämän ongelman ratkaistua, sitähän se ei ole nytkään. Lähtökohta on, että ihmistä ei saa heitteillejättää ! Teenkö rikoksen ihmisyyttä ja lakia vastaan, kun kuljen romanikerjäläisen ohi. Taskussani olevista kolikoista huolimatta? Minusta tuntuu pahalta, joten jonkin asian täytyy olla pahasti vialla. Osallistun nälkäpäiväkeräykseen, teen muunlaisia lahjoituksia epämääräisin väliajoin. Mitä minun tai meidän tulisi tehdä romanikerjäläisten suhteen?Yhteiskunnassamme on säädetty lait turvapaikanhakijoita varten. Missä on lait ja asetukset koskien pitkäkestoista elannon hankintaa kerjäämisen turvin? Tarvitaanko niitä?Romanikerjäläiset hankkivat elantoaan myös korjaamalla talteen tyhjiä pulloja kaduilta, toreilta ja tapahtumista. Eikö heille kuuluisi yhtäläinen oikeus tulla näkyväksi ja kuuluvaksi, kuin maamme kansalaisilla on? Emme voi ummistaa silmiämme nähdessämme ihmisiä ahdingossa!? Vai voimmeko? Jollain tapaa tämä sokeus täyttyy joka päivä (alkoholistit, narkkarit, mielenterveyspotilaat, asunnottomat, jne jne.) Mutta mikä antaa oikeutuksen kohdella romanikerjäläisiä huonommin, kun turvapaikanhakijoita? Vai antaako mikään?Muistan nuoruudestani tapauksen, jolloin olin kaupungilla iltaa viettämässä ja rahat olivat loppu. No eivät aivan loppu, mutta sen verran ettei ollut rahaa lähteä bussilla kotiin :( Oli hyvin noloa pyydellä kadulla vierailta ihmisiltä apua, rahaa, jotta pääsisin kotiin. Moni kävelikin ohitseni, niin kuin ei olisi nähnyt tai kuullut minua. Ehkäpä he eivät näekään. Tänään kohtelen romanikerjäläisiä samalla tavoin.
jonka kodissa kaikki oli ennen tiptop, katselee nyt miten kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. Tarvitaan siivoajaa, eikä minulla ole minkäänlaisia mielihaluja ilmoittautua tehtävään! Koko päivä on mennyt levätessä ja vieläkin on ihan väsy ja reporanka. Veikö kaiken energiani ajatttelutyö vai liika treenaaminen? En tiedä. Eilen oli mielestäni tiistai ja tänään tuntuu ihan sunnuntailta. Ilma on painostavan raskas. Tulisi sade ja ukkonen, ravistelisi kunnolla ja antaisi taas leppoisen ilman leijailla.
ihan sikana! Tuo tienristeys ja kaartuva sateenkaari The Daily Sky:ssa on jotenkin osuva, tämän hetkisten tuntemusten kanssa =oUuden alku kai aina jänskättää, kai sen pitääkin jänskättää. Iiikkkkks! kiikks!
Näin kirjoittaa Satu Pusa kirjansa: Tahdon lentää kappaleen otsikkona. "Vauhdissa katoavat myös vaistot ja ihmisen luontaisesti hengissä pitänyt vaistojärjestelmä tulkitaan kummajaiseksi, jolla ei ole todellisuuspohjaa. Kuinka ihmeessä olemme onnistuneet selittämään vaistojen mukaan toimimisen vääräksi ja tiedon mukaan toimimisen oikeaksi? Jos ihmiskunnan alussa olisimme ajatelleet näin ihmisyyttä halveksivasti, koko ihmiskunta olisi menehtynyt jo heti alkuunsa. Toki - vaistomme heikentyvät - jos emme niitä kuuntele ja sinnikkäästi sammutamme niiden äänen. Samoin sammutamme stressijärjestelmämme äänen ja kiroamme kehoamme, kun se ei toimi suunnitelmien mukaan." Tässä kohtaa kirjassa olen menossa. Kirjan alkumetrit eivät tuntuneet kummoisimmilta, mutta sitten hän tuo mukavasti esiin ihmisyyden ja ihmisyyden arvon. Sekä hengellisyyden ja henkisyyden olemuksen. Nämä rivit haluan tallettaa, jotta muistan arvostaa vaistojani :)
Minusta tuntuu siltä, että olisi nuo 10 palloa ilmassa, mutta tunne on silti hyvä. Juuri nyt. Monta asiaa mielessä ja toteutuksessa ja vielä toteutusta kaipaavana. Hieman levoton, niin kuin sopii odottaa; 10 palloa ilmassa.
and I am a one happy woman to have it!Kaikki ei kuitenkaa ole niin helppoa ja vaivatonta, kun voisi edellä mainitusta kenties olettaa. Viime päivinä olen saanut uusia ideoita, tehnyt suunnitelmia ja väsähtänyt totaalisesti. Toivottavasti huomenna jo taas "menossa mukana". Nyt leffan ääreen :)
