Tahtoo uuden humalan!

Hyvää Uutta Vuotta!

Join 0,2% prosenttista kaljaa? Siideriä? no jotain se oli.. ja tulin humalaan muutamasta lasillisesta :))
Eli lääkitys on näemmä kohdillaan. Nyt vain harmittaa, ettei ole tuota 0,2% prosenttista enempää! Jos olisin tuon tiennyt, kun ostin, niin olisin ostanut muutaman enemmän.

No oikeasti asiat menivät siten, että kun tänään päivällä join sen muutaman lasillisen ja seurasin päivän puheenaihetta televisiosta, niin tuli aika kamala ahdistus ja suru päälle, mutta jossain vaiheessa oli ihan hyväkin olo (siis silloin, kun ei keskittynyt tuohon puheenaiheeseen).

Eilen sitten vedin itseni piippuun ja tänäänkin on lääkitty itseä melkoisesti, joten en yhtään ihmettele, että 0,2%-alkoholista tulee humala. Eihän se tietenkään ole mikään leikinasia - lääkkeet ja alkoholi - mutta tulipahan tuokin todettua (että mitä näillä määrillä saa aikaan..).

Ilta meneekin tässä rauhallisesti. On vaan niin ihanaa, että huomenna on 2010!!! :)
Hui,, meneepä rauhallisesti - ikkunan takana ihan läheltä vaan, raketit lentää.

Jo "ulkoruokinnassa"

Njaa. Flunssa pitää edelleen otteessaan, vaan olen päässyt jo ulos päätä tuulettamaan. Ulkona on ihanaa, on ihan kuin pikkulapsi karkkikaupassa, kun on joutunut olemaan niin monta päivää sisätiloissa. Nämä vuoden viimeiset päivät menevät siis nopsaan.

Tänään en ehtinyt erinäisistä syistä tekemään, kuin puolet listalla olleista asioista + listan ulkopuolisia asioita.

Huomenna pitäisi tehdä sitten senkin edestä, mutta aikataulutus on suuri kysymysmerkki. Ainakin yritän pinnistellä aikaisin hereille.

Ihanaa, kun on lunta ja valkoista ja kohta alkaa kevät ! Siis heti uudenvuoden jälkeen ;)

"Kotiarestissa" vol.4

Vieläkin kipeänä. Eilen tuli yksinäisyys kylään, eikä ole suostunut vieläkään lähtemään. Vaihdoin tietokoneen olohuoneesta makuuhuoneeseen, jotten tee koko ajan kahta asiaa yhtä aikaa, eli katso televisiota puolella silmällä (jos silläkään) ja samalla surffaile netissä.

Tänään olen kohennellut pienesti kotona. Kuvittelin olevani jo siinä kunnossa, että voisin hyvin tänään jo mennä ulos, mutta flunssa pitää sellaisessa otteessaan, ettei siitä tule mitään. Kuumetta ja lämpöä ei enää ole, mutta ääni on maassa, kurkku on karhea ja niiskuttaa, sekä on kylmä.

Olen joutunut ostamaan yhtä sun toista laitetta viime aikoina, kun edellinen on mennyt rikki. Nyt piti laittaa pölynimuri tilaukseen. Kauheasti osamaksu laskuja ja käyttöluotot yms. siihen vielä lisäksi. Kauhistuttaa miten saan kaiken maksettua. Samalla pelkään, että kohta leviää seuraava kone. Ovat jo sen verran vanhoja, että se ei olisi mitenkään erikoista, vaikka näin kävisi.

Pitänee mennä suihkuun, että saa itsensä lämpimäksi.

"Kotiarestissa" vol.3

Tänään en ole saanut mitään tehtyä. Luettua.

Eilen sain yöllä tehtyä vähän ompelutöitä. Ompelukone siis pönöttää edelleen siinä mihin sen yöllä jätin.

Tänään edelleen yskittää ja näin iltasella on ollut vähän lämmön tuntua. Haluaisin kovasti ulos, mutta se riippuu taas siitä milloin jaksan raahautua aamulla / päivällä sängystä ylös.

Mutta nyt suihkuun!

"Kotiarestissa" vol.2

Viisi roskapussillista on viety roskiin, ..vai olikohan niitä kuusi? Uusi pussi odottaa, ja toinen jo täyttyy.

Mistään siivoilusta ei ole tullut mitään, mutta kaupassa olen päässyt kahteen otteeseen käymään (tartuttamassa muita). Olen askarrellut tänään, kun ajatusmaailmasta ei tule mitään.  Mikähän päivä tänään muuten on (no se selviää viimeistään päivitettyäni).

Sain pari kirjettä postiin. Pari vielä odottaa. Posti lienee auki viimeistään ensi viikon maanantaina.

Olen syönyt liikaa suklaata, ja lopulta se ei edes maistunut hyvältä. Voisin siis lopettaa sen syönnin. Ulos olisi mukava päästä kävelemään, mutta tämä flunssa ei näytä millään lähtevän. Ompelukoneen voisi hilata esiin ja alkaa tekemään ompelutöitä.

Edit: blogger vain otti ja päivitti.. joten näyttäisi olevan torstai!

Vanhoista tai lähinnä epämieluisista cd-levyistä voisi kehitellä tekevänsä jotain. Kun vaan keksisi mitä?!? Ei viitsisi niitä vain kirpputorille kantaa - hyötykäyttöön, mutta mihin? Mitähän niillä kansilla tekee? Varmasti joku kaipailee ehjiä kansiakin, mutta miten ne saisi tarvitsijoille. Mitähän ne tekee, jos ne vie ilman cd-levyä kirpputorille - heittävät roskiin?

"Kotiarestissa"

Olisi niin paljon tekemistä. En malta odottaa milloin pääsen ulos. 

Flunssaisena kotiarestissa oleminen, ei ole mitenkään hauskaa. Mitään ei pääse tekemäänkään. Olen onnellinen, jos huomenna pääsisin jo käymään kaupassa. Mielellään, myös kirjastossa.

To do -lista on kuitenkin kutistunut, mutta kotona on inhottava siivo. Pitäisi päästä imuroimaan, pesemään wc:tä, pyyhkimään pölyjä ja tiskaamaan muun muassa. Ne jätän suosiolla muille päiville, sillä en halua pitkittää flunssaa yhtään. Tämä on jo ihan riittävää kärvistelyä olla neljä päivää neljän seinän sisällä.

Olen kuitenkin lukenut hyvää kirjaa, sekä blogeja. Löytänytkin jotain todella erilaista ja pelottavaakin (olisiko kauhistuttava parempi sana?).

Olen tietoisesti jättänyt omasta blogistani pois kaiken sellaisen, joka toisi henkilökohtaisimpia asioitani ihmisten ihmeteltäväksi. Kerron asioista melko pintapuolisesti ja sellaisena haluankin blogini pitää, tai sitten pyrin muuttamaan sitä radikaalista, ehkä lopetan sen kokonaan. En tiedä, vielä.

Kirjeitä pitäisi saada myös huomenna postitettua. Jotenkin jo puoliksi tiedän, että unohdan melko varmasti jotain..

Olen juonut varmasti litra tolkulla teetä ja mehua. Ja varastot alkavat ehtyä. Valitettavasti myös jotkin mieluisat menot olen joutunut sairastelun takia jättämään.

Suuri suorastaan extreme suoritus huomiselle siis - kaupassa käynti :) Toivon ma. Viisi roskapussillista odottaa myös viemistään ulos, yh! Nyt mittaamaan lämpöä!

Väsy, väsy, väsy

Tänään sain toteutettua mitä maanantaina suunnittelin. Olen lisäksi tehnyt to do -listan, josta on jo kaksi kohtaa suoritettu ja jäljellä on vielä 14 kohtaa :)

Nyt väsyttää ihan kamalasti! Hyrrrr - on niin kylmä!

Eilen sain pyyhittyä pölytkin, mutta vielä tuntuu siltä, että pitäisi pestä lattioita, on niin pölyisen tuntuista.

Ajatuksena oli tännekin tehdä jotain, mutta se antaa nyt odottaa itseään, sillä minä taidan mennä pian nukkumaan.


Edit: nukkumaan?

No ei ihan vielä. Piti vielä kokeilla Picasan kuvakollaasia. Se asia, mikä piti tänne tehdä ;) Eli kuvia piparintekopäivältä :)

Unisieppo

Olen uskomaton laiskimus kelloni herättää klo 10 aamulla ja minä jatkan uinailujani ainakin klo 11.30 asti.

Nyt on syöty (epäterveellisesti) ja vuorossa olisi päivän ensimmäinen suihku! Sitten olisikin tarkoitus käydä kirpputorin kautta ainakin kahdessa eri kaupassa katsomassa ainakin toista (mieluiten samanlaista) lehtikoria ja mahdollisesti piikkimattoa. Saapa nähdä pääsenkö lähtemään, ennen kuin kaupat ovat jo kiinni! Hui, pakkanen!!

Paha versus Hyvä

Olen elänyt koko päivän, kuin olisi lauantai, vaikka on edelleenkin perjantai. Mikähän päivä huomenna on tulossa?

Tänään olen päässyt kotiovesta ulos ja kaupoille. Mitään sen kummallisempaa en ole tehnyt, enkä käynyt kirpputorillakaan. Verhot vaihdoin keittiön ikkunaan ja mietiskelen muuta kohenneltavaa.

Tänään uutisotsikoissa ovat "sykähdyttäneet" nepalilaiset lapsibordellit, joissa länsimaiset "hyvät" perheenisät käyvät, sekä isovanhemmuuden kilpailutus. Kummatkin uutiset saivat minut surulliseksi. Kuinka sairas maailma oikein on? Miten voidaan arvottaa länsimaiset perheenisät hyviksi, kun heidän toimintansa on sairasta? Minkälainen yhteiskunta luo tilaisuuden isovanhemmuuden kilpailutukseen? Kysymyksiä ilman vastauksia.

Pieni valon pilkahdus näkyy. Sillä maailmassa on vielä todellisia hyviä ihmisiä tallella. Ihmisiä, jotka haluavat auttaa ahdingossa olevia, luoda toivoa ja uskoa tulevaan. Kiitos, kaikille heille!

Katsoessani tänään televisiosta ohjelmaa Heikki Hurstin laupeudentyö yhdistyksestä ja sen työstä. Pisti ajattelemaan, että mitä jos ei olisi tällaisia henkilöitä. Henkilöitä jotka päivittäisessä työssään auttavat ahdingossa olevia kanssakulkijoitaan? Onneksi heitä on ja meillä Suomessa apua saa, kun osaa pyytää. Kaikilla ei ole niin hyvin.

Makaisipa maailma paremmalla tolalla, uudella kymmenluvulla!
- Toivosta ei koskaan luopua voi, ilman toivoa ei elämääkään -

Pinkki aikakausi alkakoon !

Mutta ei läheskään niin pinkki, kuin olisin halunnut! Lähinnä väri on koneellani purppuraan taittuvaa.


Nyt myös kommenttiboksi on niin paljon sinnepäin oikein, kuin itseltäni oli mahdollista tehdä.

Kotipäivä

Kotipäivät eivät tee minulle hyvää. Tänään vietin koko päivän kotona. Nukuin, söin, vietin aikaa netissä ja sain hiottua hyllyä, joka odottaa nyt maalia.

Muistilappuni on ollut jo ainakin kaksi päivää kadoksissa ja todennäköisesti löytyy, kun sitä ei enää tarvita.

Löysin cd-hyllystäni PMMP:n ja Miles Davisin levyn. Kummastakaan en pidä. Mitähän ihmettä niilläkin teen? Niin no, niistähän voisi vaikka askarrella jotain.. Olen myös virkannut tänään, mutta ne lokakuussa aloittamani hyväntekeväisyyteen tarkoitetut sukat ovat vieläkin neulomatta. Sukkien tekeminen ei olekaan - niin näin vain ja tein. Kyllä ne vielä joskus tekeytyy.

Huomisen osalta suunnitelmat ovat aivan toisenlaiset. Eli ulos ja ihmisten ilmoille. Kotona on jo tylsää ja ajatukset alkavat vain kiertämään kehää. Viikonlopuksi pitääkin sitten varmaan keksiä jotain extraa, ettei kulu kaksi päivää sisätiloissa - äääk!

Tänään huomasin taas keittiössäni sen kivan pienen korin, jonka löysin kirpputorilta. Olisikohan niitä joskus myyty Tiimarissa? En tiedä, mutta jos niitä vaikka löytyisi lisää muilta kirpputoreilta. Olisi todella sievän näköistä, kun niitä olisi useampi.

Ratkaisin tänään ongelman, jota olen pähkinöinyt monta päivää.
  
Nähtävästi näitä kotipäiviä onkin ollut viikon aikana kaksi. Ainakin sivupalkin mukaan ;)
 

Edit: muokkailen blogin ulkoasua ja haluaisin päästä noihin kommenttibokseihin käsiksi, mutta jostakin syystä en pääse. Hymph! 

Joukossa tyhmyys tiivistyy

Uutiset kertovat miten "kymmenet katselivat 14-vuotiaan tytön pahoinpitelyä". Tuntuu uskomattomalta, mutta uskottavaahan tämä on. Jotain merkillisen kummallista yhteiskunnassa / ihmiskunnan mielessä on, että tällaista pääsee tapahtumaan.

Herää monia kysymyksiä:

• Olivatko pahoinpitelijät henkisesti / fyysisesti, niin "yli arvostettuja", ettei kukaan uskaltanut mennä väliin?
• Miksi joukko katselijoita ei estänyt pahoinpitelyä?
• Mitä mahtoi pahoinpitelyn katselijoiden mielessä liikkua?
• Miten lapset kasvatetaan nykypäivänä / "kasvatetaanko" lapsia?
• Mikä on yhteiskunnassamme oikein ja mikä väärin?
• Ovatko lapset jo noin nuorina, niin "saastutettuja", jotta kykenevät moisiin tekoihin?
• Miten ihmislapsen mieli on jo noin nuorena, niin sekaisin, että kykenee tuollaisiin tekoihin?
• Miten näitä nuoria autetaan?
• Autetaanko heitä?
• Minkälaisissa oloissa pahoinpitelijät asuvat?
• Jos, kotona muutama lapsi saa tiedon siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, niin mitä koulu tekee tämän asian suhteen?
• Annetaanko koulussa opetusta siitä, mikä on sallittua ja mikä ei?
• Annetaanko koulussa opetusta siihen, miten tämänkaltaiset tilanteet estetään tai lopetetaan?

"Joukossa tyhmyys tiivistyy" - niin, mutta tarvitsisiko tyhmyyden tiivistyä? Eikö kouluyhteisön pitäisi luoda yhtenäinen rintama sille. Että väkivalta kaikkina sen muotoinaan, ei ole missään olosuhteissa sallittua? Sillä oikeudella kenellä tahansa olisi - aina - sanaton valtakirja lopettaa tappelu.

Kiitos sinulle, joka soitit uhrin äidille - sinä toimit oikein! :)
  

Elämää ahdistuksen kanssa

Lähden lenkille. Viiden minuutin sisällä lenkille lähdöstäni alkaa ahdistus, enkä ole ottanut ahdistuslääkettä. Taistelen hyperventilaatiota vastaan ja matka tuntuu ahdistavalta. Pelottaa. Loppumatkasta pakarat ja reidet alkavat tuntumaan tunnottomilta. Yritän puhaltaa ilmaa keuhkoistani, jotta en saisi liikaa hiilidioksidia kroppaani ja pyörtyisi. Viimeistä sataa metriä käydessäni olo on helpottunut - pääsen kohta kotiin. Kotona syöksyn ensimmäisenä lääkekaapille hakemaan ahdistuspilleriä. Sen jälkeen vasta riisun ulkovaatteet.

Kolme päivää yhdessä

Tänään on mieliala mennyt ylös alas ympäri. Mielialan vaihtelu on niin suurta, että tuntuu, kuin olisi elänyt kolme päivää yhden sisällä.

Aamu - meni menojaan - nopeasti, kuten yleensäkin. Jotenkin en vain saanut valoisaan aikaan itseäni hilattua lenkille. Ennen päiväunia aloin "harjoittaa itseäni". Toisin sanoen pääni sekalaista sisältöä. Josta johtuen mielalani tippui synkkään kuiluun. Jossain vaiheessa oli pakko mennä päiväunille. Herättyäni on ollut suloisen pimeää. Niska on oikutellut ennen päiväunia, sekä sen jälkeen. Nyt iltasella saan kaikenlaisia ideoita, joita osittain aloin toteuttamaan. Onneksi huomenna jälleen kaupat ovat auki, niin pääsen hankkimaan tarvittavia puuttuvia välineitä.

Elämä on joskus, sekä melko usein ihan helvetin hankalaa ja vaikeaa!

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

:)

Omat linnanjuhla seuraamiseni vaihtelevat kovasti vuodesta toiseen. Mikään linnanjuhla fani en ole. Toisaalta tuntuvat kovin turhilta. Ovat niin kaavamaiset ja jäykät.

Jotain uutta ja sykähdyttävää (muutakin, kun hienot puvut - jos niitä löytyy..) toivoisi juhliin.

Yle tarjoaa nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuuden kommentoida suoraa lähetystä ;)

Ihmettelenkin miten linnanjuhlat antavat joka vuosi, niin paljon puheenaihetta, sillä aihe ja mikään siihen liittyvähän ei vaihdu =O Mitä muuten tapahtuu linnanjuhlien puvuille, juhlien jälkeen? Se ajatus pälkähti päähäni lauantaina. Käyttävätkö kantajansa pukujaan juhlien jälkeen jossain? Ovatko puvut kenties vuokrattuja, vai pääsääntöisesti teetettyjä? Onko ketään, joka olisi tullut linnanjuhliin samalla puvulla, kuin edellisenä vuonna (miehille tämä saattaa hyvin sopiakin)?

Herätys!

Verhokiskoja ei tänään löytynyt, mutta sain käytyä kirpputorilla, josta löysin paljon kaikkea mukavaa, kuten:

• kaksi kirjaa
• joulukortteja (pitää vielä saada ne ensiviikolla postiin!)
• hylly (tuunausta vailla, kuten se entinenkin hylly.. joka roskalavalta ongittiin)
• vanhanaikaisia kuusenkynttilä pidikkeitä
• alpakka lautanen
• kynttilänjalka
• keittiöön korin (näitä, kun olisi vielä joitakin samanlaisia lisää, niin keittiön pöytätasot näyttäisivät kauniilta)
• kolikkopussin
• paperipainon

Kirpputorin jälkeen lähdin vielä apteekkiin ja ruokakauppaan. Vaikka olinkin melkoisen veto pois, kun olin matkalla kirpputorille. Pakkohan se oli - kaupat kiinni itsenäisyyspäivänä. Nyt tuntuu vasta, että olisi jotenkin edes hereillä. Sitten pitäisi vielä saada, joku kaunis päivä kunnolla siivottua!

Kotipäivä

Tänään olen pysytellyt vain kotona. Enkä ole tehnyt mitään erikoista. Katselin Michael Bublén videoita MTV3:n katsomosta. Pidin erityisesti tuosta katsomon: Michael Bublé - karismaattinen supertähti (08.10.).

Olen laiskotellut, koska luultavasti se on tähän aikaan ja tähän vaivaan parasta :) Nukuin päivällä päiväunet ja, kun heräsin luulin olevan jo yön! Oli ihan pimeää, mutta oli pakko nousta ylös ja tarkistaa asia. Kello oli ehkä noin kuuden paikkeilla. Näin ihan ihmeellistä unta. Ihmeellistä siinä mielessä, että siinä esiintyi muutamia todella kauan sitten tapaamiani kaukaisia sukulaisia. Uni ei toisaalta ollut mitenkään iloinen, vaan jotenkin inhottava, joten halusinkin herätä pian. Unesta en muista enää mitään.

Huomiseksi olen jo jotain suunnitellut, kun ei tämä vain kotona köpeksiminenkään hauskaa ole. Saa nähdä mitä jaksaa.. Vaikka olisi täällä kotonakin vaikka mitä tekemistä, jos jaksaisi.

Kynttilöitä olen poltellut tänään paljon. Heti aamusta, kun oli vielä hämärää, laitoin kynttilöitä palamaan :) tunnelmointia. Jos huomenna hyvin kävisi - löytäisin kaipaamani verhokiskon.

HOME

Michael Buble-Home
by Kamaleao

Väsyneen päivän ilta

" Toivoisin olevani enkeli, jolla olisi voimia Sinulle, jos heikkona olet. -Jolla olisi aikaa Sinulle, jos kiire ahdistaa.- Joka opastaa Sinua, jos apua tarvitset. .Joka valoa näyttää, jos pimeässä kuljet. - Joka rohkaisee Sinua, jos epävarmana kuljet. -Toivoisin olevani enkeli, joka kuiskaa Sinulle, Sinä voit, Sinä pystyt, Sinä olet hyvä, kaikki on hyvin. minä rakastan Sinua "


Tällaisen ihanan kirjoituksen löysin eräästä blogista (terveisiä vain sinne jonnekin!), kun niitä kahlasin. Olen ollut todella väsynyt ja vetämätön. Päiväunetkin nukuin. En jaksa paljoakaan niistä asioista, joita pitäisi tehdä. Oikeasti pitäisi vain levätä, mutta asiat pyörivät päässä, kun niitä ei saa tehtyä.

Onneksi en ole viikonlopuksi kehitellyt mitään erikoista. Tosin keksisin niitäkin hyvin helposti. Parasta olisi vain levätä, kun kroppa niin sanoo.

Tiedättekö sellaisen väsymyksen, milloin ulkona kävellessä tuntuu vieraalta. Sillä tuntuu siltä, ettei pääse eteenpäin ja, jos ja kun pääsee - todella hitaasti. Kun tuntuu, että elimistö ei saa happea ja koko kroppa tuntuu hyvin raskaalta. Sellainen väsymys on kamalaa ja taas se on päällä.

Maailman aids-päivä

Tänään vietetään maailman aids-päivää. Oman huomioni herätti Yle.fi sivuston juttu: Hiv uhkaa nyt Suomen nuoria. Ihmettelen kovasti suuria klamydiatartuntojen määriä. Mielestäni ne ovat vuosi vuodelta olleet suuria. Ja se kertoo miten välinpitämättömästi sukupuolitaudeilta suojaudutaan. Ei edes HIV aiheuta sen suurempia pelkoja tartunnan mahdollisuudesta, vai onko nuoriso todellakin niin tietämätöntä / valistamatonta / välinpitämätöntä? Outoa!

On monta sukupuolitautia, jotka ovat viruksen aiheuttamia. Kuten muun muassa HIV, HERPES, KONDYLOOMA ja B-HEPATIITTI. Nämä eivät lähde elimistöstä kerran sen saatuaan - koskaan. Tulevat esiin aika ajoin ja johtavat, jopa kuolemaan. Ei se, että HIV:TÄ pystytään nykypäivänä hoitamaan melko hyvin, jotta se ei johtaisi AIDS-vaiheeseen. Ole tae siitä, että siihen ei voisi joku kuolla! Jos ihmisten seksuaalinen kanssakäyminen on näin välinpitämätöntä, tuskin niissä sukupuolitesteissäkään käydään. Ainakaan riittävän usein. Silloin on myös vaara siihen, että olemassa oleva HIV ehtii kehittymään AIDS-vaiheeseen. EIVÄTKÄ SUKUPUOLITAUDIT OLE EDELLEENKÄÄN LEIKINASIA. 

Seksuaalinen kanssakäyminen on kummankin osapuolen välinen, sekä kummankin osapuolen vastuulla oleva asia. Ei voi olettaa, että vain jompikumpi ottaa vastuun seksuaalisesta kanssakäymisestä.

Käyttäkää hyvät ihmiset kondomia ja käykää sukupuolitesteissä :) !

Tietoa sukupuolitaudeista, seksitartunnoista ja seksuaalisesta kanssakäymisestä saa muun muassa netistä. Vanhempia kehoittaisin käymään lapsiensa kanssa sukupuolivalistuksen läpi rakentavasti, jotta siitä olisi hyötyä ja, jotta tieto olisi myös kotoa saatu. Koulutkin ymmärtääkseni antavat edelleen sukupuolivalistusta, mutta varmasti on monia tapauksia, että oppilas ei ole sattunut olemaan kyseisenä päivänä koulussa / aika on mennyt kavereiden kanssa naureskellessa tai muuta juttua keskustellessa. Eli toisin sanoen, ei voida olettaa, että koulu, netti tai kaverit hoitavat sukupuolivalistuksen! Jos, niitä lapsia on hankittu, niin varmasti tiedetään jotain seksuaalisesta kanssakäymisestä, silloin oletettavaa olisi, että osaittaisiin myös antaa asiaan kuuluva sukupuolivalistus lapsille, ennen kuin lapsi itse on tekemisissä seksin ja / tai sukupuolitautien kanssa. 

Tästä tuli nyt melkoinen valistuspuhe, mutta todellakin huolestuttaa ihmisten välinpitämättömyys tai tietämättömyys näistä asioista. Valistusta todellakin olisi aiheellista viljellä jatkuvasti, sillä jos aihe ei ole tapetilla se usein aika "huolettomasti unohdetaan".