" Toivoisin olevani enkeli, jolla olisi voimia Sinulle, jos heikkona olet. -Jolla olisi aikaa Sinulle, jos kiire ahdistaa.- Joka opastaa Sinua, jos apua tarvitset. .Joka valoa näyttää, jos pimeässä kuljet. - Joka rohkaisee Sinua, jos epävarmana kuljet. -Toivoisin olevani enkeli, joka kuiskaa Sinulle, Sinä voit, Sinä pystyt, Sinä olet hyvä, kaikki on hyvin. minä rakastan Sinua "
Tällaisen ihanan kirjoituksen löysin eräästä blogista (terveisiä vain sinne jonnekin!), kun niitä kahlasin. Olen ollut todella väsynyt ja vetämätön. Päiväunetkin nukuin. En jaksa paljoakaan niistä asioista, joita pitäisi tehdä. Oikeasti pitäisi vain levätä, mutta asiat pyörivät päässä, kun niitä ei saa tehtyä.
Onneksi en ole viikonlopuksi kehitellyt mitään erikoista. Tosin keksisin niitäkin hyvin helposti. Parasta olisi vain levätä, kun kroppa niin sanoo.
Tiedättekö sellaisen väsymyksen, milloin ulkona kävellessä tuntuu vieraalta. Sillä tuntuu siltä, ettei pääse eteenpäin ja, jos ja kun pääsee - todella hitaasti. Kun tuntuu, että elimistö ei saa happea ja koko kroppa tuntuu hyvin raskaalta. Sellainen väsymys on kamalaa ja taas se on päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti